Sivistyksen suunta rakentuu pitkäjänteisillä päätöksillä. Talouden kiristyessä ja toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää tunnistaa sivistyspalvelujen merkitys kuntien hyvinvoinnille, elinvoimalle, osallisuudelle ja kriisinkestävyydelle. Sivistys kuuluu kunnan strategisen päätöksenteon ytimeen.
Opsian sivistys- ja koulutuspoliittiset tavoitteet muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta: pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahoituksen vahvistamisesta, sivistystoimen strategisen roolin kirkastamisesta sekä johtamisen ja asiantuntijuuden riittävien resurssien turvaamisesta. Kuntien on voitava suunnitella palvelujaan useaksi vuodeksi eteenpäin, hyödyntää tietoa ennakoinnissa ja tehdä paikallisesti tarkoituksenmukaisia, eettisesti ja kestävästi perusteltuja ratkaisuja.
Kestävät uudistukset syntyvät, kun rahoitus, rakenteet, osaaminen, johtaminen ja arjen käytännöt tukevat samaa suuntaa. Muutosten toimeenpanoon tarvitaan riittävästi aikaa ja tukea, ja samalla on huolehdittava henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja saatavuudesta. Meidän tehtävämme on tehdä näkyväksi paitsi sivistyksen kustannukset myös sen arvo – ja sivistyksen puuttumisen hinta.
Jokainen meistä voi omissa verkostoissaan vahvistaa ymmärrystä sivistyksen merkityksestä Suomelle. On tärkeää tehdä näkyväksi, miten koulutus, kulttuuri, kirjastot, liikunta ja vapaa sivistystyö rakentavat osaamista, hyvinvointia, osallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Kun pidämme sivistyksen merkitystä johdonmukaisesti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, se saa sille kuuluvan painoarvon myös tulevaisuuden päätöksenteossa.
| 1. Pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta on vahvistettava. Sivistystoimen rahoitusjärjestelmän on vastattava kuntien palveluvelvoitteita yhdenvertaisesti. Varmistetaan riittävä rahoitus sivistystoimelle. Kohdennetaan rahoitus sosiaalisesti kestävällä tavalla eriytymiskehityksen ja lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi. Turvataan koulutuksen saavutettavuus koko maassa. Mahdollistetaan etäopetus myös perusopetuksessa. Rahoituksella tulee tukea kuntien välisen yhteistyön kehittämistä. Sivistystoimen palkkausjärjestelmä on ajantasaistettava vastaamaan työelämän tarpeita.Opettajat siirretään kokonaistyöaikaan. Eri VES-sopimuksissa työskentelevien palkkojen välistä suhdetta tasapainotetaan työn vaativuus huomioiden. Tuntijakouudistus on tehtävä tulevaisuuden taitojen varmistamiseksi, esim. yhteinen katsomusaine ja kielivarannon parantaminen. |
Kuntien on voitava suunnitella ja kehittää palveluverkkoa, osaamista ja toimintaa useaksi vuodeksi eteenpäin. Se ei onnistu, jos rahoitus on lyhytjänteistä tai jos uudet velvoitteet tulevat ilman riittäviä voimavaroja.
Talouden sopeutus on välttämätöntä, mutta lyhytaikainen säästö ei saa murentaa pitkän aikavälin kestävyyttä.
Palvelujen saavutettavuus edellyttää paikallisia ratkaisuja, kuntien välistä yhteistyötä ja harkituissa tilanteissa myös etäopetuksen hyödyntämistä.
Rahoitusratkaisuihin ovat sidoksissa myös ajantasainen palkkausjärjestelmä, työn vaativuuden tunnistaminen myös eri virkaehtosopimusten yli, opettajien kokonaistyöaika sekä tulevaisuuden taitoja vahvistava tuntijako. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka ovat yhtä aikaa toteuttamiskelpoisia ja pitkäaikaiset vaikutukset huomioivia.
| 2. Sivistystoimen strategista roolia on vahvistettava. Sivistystoimen strategiseen johtamiseen on panostettava osaamisen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi.Sivistysjohdon tehtäviä on selkiytettävä.Suunnittelu- ja raportointikäytäntöjä selkeytetään ja yhtenäistetään vaikuttavuuden lisäämiseksi.Kuntayhteistyölle ja konserniohjaukselle luodaan paremmat edellytykset palveluiden järkeväksi järjestämiseksi.Lainsäädännössä on oltava selkeät rakenteet hyvälle hallinnolle ja laadukkaille sivistyspalveluille.Sivistystoimea koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisvaltaisesti vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.Koulutuspoliittisia muutoksia tehdään hallitusti kokonaisuus ja toimeenpano huomioon ottaen.Opetussuunnitelmatyössä on jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta.Tiedolla johtamista on korostettava sivistystoimen strategisessa johtamisessa.Kuntien avuksi tuotetaan ajantasaista tiedolla johtamisen ja ennakoinnin aineistoa. Vaikuttavuusarviointia on tehtävä ilman vaaraa koulujen ranking-listoista ja toimintaa kaventavista valtakunnallisista tasokokeista. |
Sivistys kuuluu kunnan strategisen päätöksenteon ytimeen. Sivistys on entistä selvemmin kunnan elinvoiman, osaamisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin ydin.
Lainsäädännön uudistusten on muodostettava hallittu kokonaisuus. Sivistystoimeen kohdistuu samanaikaisesti uusia tehtäviä ja tarve keventää hallinnollista kuormaa. Muutosten valmistelussa on arvioitava niiden yhteisvaikutukset, ja toimeenpanoon on varattava riittävästi aikaa, tukea ja resursseja. Vain näin uudistukset voivat aidosti parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.
Myös sivistystoimen rakenteita on uskallettava tarkastella ennakkoluulottomasti. Toimialarajat eivät saa estää kuntalaisten tarpeista lähtevää yhteistyötä, palvelujen yhteensovittamista tai resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Tiedolla johtaminen on taitolaji ja tietoa pitää käyttää ennakoinnin ja kehittämisen välineenä, ei yksinkertaistaviin vertailuihin.
| 3. Johtamiselle ja asiantuntijuudelle on suunnattava vaatimuksia ja velvoitteita vastaavat resurssit toimialan moninaisuus huomioon ottaen. Sivistystoimen painoarvo on merkittävin kunnan muuttuneessa tehtäväkentässä.Kuntien ja koulutuksen järjestäjien autonomia tulee säilyttää sivistyspalvelujen järjestämisessä.Kokonaisuudessa tulee turvata myös vapaa sivistystyö, kulttuuri, kirjasto, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut osana peruspalveluita. Kaiken päätöksenteon tulee pohjautua eettisyyteen ja kestävyyteen.Perustuslaillisten sivistyksellisten oikeuksien tulee toteutua. Panostetaan henkilöstön osaamiseen, hyvinvointiin ja saatavuuteen.Parannetaan täydennyskoulutusmahdollisuuksia työvoimatarpeen mukaisesti.Palautetaan aikuiskoulutustuki uudistuneessa muodossa.Kelpoisuusvaatimukset tulee muuttaa vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristöjä.Kehitetään opettajankoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.Ammatillisen kasvun edellytys kaikille: Rakennetaan jatkuvan oppimisen koulutuspolku opettajankoulutuksesta työuran eri vaiheisiin.Johtajuusosaamista vahvistetaan systemaattisesti. |
Velvoitteet kasvavat, mutta johtamista ei voi venyttää loputtomasti. Sivistystoimi on laaja kokonaisuus, jonka eri osiot rakentavat yhdessä hyvinvointia, ehkäisevät eriarvoisuutta ja vahvistavat paikallista identiteettiä. Valtakunnallisten tehtävien ja tavoitteiden rinnalla tarvitaan paikallista autonomiaa – sekä vastuuta tehdä eettisesti ja kestävästi perusteltuja ratkaisuja.
Henkilöstö ratkaisee palvelujen laadun. Siksi osaamisesta, hyvinvoinnista ja saatavuudesta on huolehdittava samanaikaisesti. Tarvitaan nykyistä parempia täydennyskoulutusmahdollisuuksia, työuran läpi jatkuva ammatillisen kasvun polku ja systemaattista johtajuusosaamisen kehittämistä. Kehittämishankkeissa syntyvät toimivat mallit on saatava pysyväksi osaksi sivistystoimen arkea.
Hyvä johtaminen vaatii koulutusta, toimivia vertaisverkostoja, riittävästi aikaa ja todellisen mahdollisuuden uudistaa työtä.
Tavoitteista yhteiseksi suunnaksi
Näitä tavoitteita yhdistää yksi ajatus: muutos syntyy vasta, kun rahoitus, rakenteet, johtaminen, osaaminen ja arjen käytännöt johtavat samaan suuntaan. Uudistuksille on annettava aikaa, ja niiden vaikutuksia on seurattava laajasti.
Sivistyksen tehtävä ei ole valmistaa ihmistä vain seuraavaan tutkintoon tai työtehtävään, vaan vastuulliseen toimintaan muuttuvassa maailmassa.
Meidän tehtävämme on tehdä näkyväksi paitsi sivistyksen kustannukset myös sen arvo – ja ennen kaikkea sivistyksen puuttumisen hinta. Sivistyksen suunta syntyy päätöksistä. Rakennamme kuntia, joissa ihmiset voivat kehittyä, osallistua ja luottaa tulevaisuuteen. Se on suunta, jota meidän kannattaa yhdessä vahvistaa.

